Sokeat silmät ja sydämet
Oletko koskaan ollut tilanteessa, jossa joku on jo etukäteen päättänyt, mitä mieltä hän on sinusta tai jostain asiasta? Silloin on aivan sama, mitä teet tai miten hyviä todisteita tuot esille, mikään ei käännä hänen päätänsä.
Sunnuntain evankeliumissa on tuollainen tilanne (Joh.9:24–38). Kertomuksessa on syntymästään asti sokea mies. Jeesus kohtaa hänet, tekee tahnan, voitelee sokean silmät tahnalla ja käskee hänet peseytymään temppelissä olevassa altaassa. Mies menee, peseytyy ja alkaa nähdä. Kyseessä on elämän muuttava ihme.
Paikalliset uskonnolliset johtajat, fariseukset, ottavat miehen kuulusteltavaksi. Miksi? Koska Jeesus paransi sapattina, juutalaisten lepopäivänä. Heidän säännöissään luki, ettei sapattina saa tehdä työtä. Koska Jeesus rikkoi heidän sääntöään, hän ei fariseusten mielestä voinut olla Jumalasta. Fariseukset yrittivät väittää, ettei parantunut ollutkaan sokea ja kutsuivat miehen vanhemmatkin todisteluun.
Kertomuksessa tapahtuu roolien muutos. Sokeana syntynyt mies alkaa nähdä sekunti sekunnilta kirkkaammin. Ei vain silmillään vaan myös sydämellään. Kun häneltä kysytään, kuka Jeesus on, hän sanoo ensin: ” Se mies, jota kutsutaan Jeesukseksi.” Hetken myöhemmin hän sanoo: ”Hän on profeetta”. Ja lopulta, kun fariseukset yhä tivaavat, hän lataa suoran totuuden:” Jos hän ei olisi Jumalan mies, hän ei olisi pystynyt sellaiseen.”
Entäs fariseukset, he joiden työ oli tietää kaikki Jumalasta? Heillä menee silmät ja korvat lukkoon. He olivat kaikkein sokeimpia ihmisiä. Heillä oli valmis kaava, siihen miten Jumala toimii ja miten ei. Kun Jeesus ei mahtunutkaan heidän kaavaansa, he päättävät kieltää silmiensä edessä olevan ihmeen, mieluummin kuin muuttaisivat omia käsityksiään.
Sokea ei osannut selittää, miten parantuminen tapahtui. Hän vain sanoi: ”Yhden asian minä teidän. Minä olin sokea, mutta nyt minä näen.” Se riitti. Usko on sokeana syntyneen miehen lailla rohkeutta olla rehellinen sille hyvälle, mitä ympärillämme tapahtuu. Se on suostumista siihen, että Jumala on suurempi kuin meidän sääntömme.
Eija Viitanen
Lähetys ja kansainvälisen työn ohjaaja
Kurikan seurakunta