Ristiäiset
Oletko sinä tai läheisesi uuden elämän äärellä? Onnea, vauva on syntynyt! Lapsen syntymää kannattaa juhlia.
Miksi ristiäiset?
Ristiäiset eli kastejuhla on iloinen kirkollinen juhla. Juhlan tärkein asia on uusi pieni ihminen.
Kaste on paras lahja, jonka vanhemmat voivat antaa lapselleen. Kasteessa lapsi saa Jumalan rakkauden ja hänestä tulee oman alueensa seurakunnan jäsen. Usein lapsen nimi kuullaan ensimmäistä kertaa ristiäisissä.
Ristiäisiin kokoontuvat vauvan läheiset. He ovat ihmisiä, jotka kulkevat lapsen rinnalla ja tukevat häntä elämässä. Ristiäisiin osallistuminen on monelle tärkeä ja ikimuistoinen hetki.
Juhlapäivä
Ristiäisjuhla voi olla pienimuotoinen tai suurempi tilaisuus. Se voidaan pitää kotona, mummolassa, kirkossa tai jossakin muussa teille tärkeässä paikassa.
Ristiäisjuhlaan ei liity lapsen kastamisen lisäksi muita pakollisia osia. Toisille ristiäisiin liittyy suvun perinteitä, toiset taas haluavat tehdä juhlasta omannäköisensä.
On tärkeää, että juhla suunnitellaan teidän näköiseksenne. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Voitte järjestää juhlan seurakunnan tiloissa, jolloin kotia ei tarvitse siivota juhlakuntoon. Tarjoilut voi myös tilata valmiina. Apua kannattaa pyytää ja ottaa vastaan – esimerkiksi sukulaisilta, ystäviltä tai seurakunnalta.
Pääjumalanpalveluksen yhteydessä kastettavalle lapselle seurakunta antaa lahjaksi tilat kastejuhlaa varten sekä täytekakkukahvit vieraille. Jumalanpalveluksessa kasteperhe kutsutaan kastemaljan äärelle ja näin koko paikalla oleva seurakunta saa osallistua kastettavan lapsen ensimmäiseen juhlaan.
Kastepappi kuuntelee toiveitanne, jotta juhla tuntuisi juuri teidän näköiseltänne ja jäisi lämpimänä muistona mieleen. Kaste ja papin tulo juhlaan ovat maksuttomia.
Sopivan musiikin juhlaan saa valita itse. Kastetilaisuuden virsiin voi tutustua esimerkiksi Virsikirja.fi:n Ristiäiset-osiossa
Mistä asioista ristiäiset koostuvat?
Kastejuhlan järjestämiseen ei ole olemassa virallisia ohjeita. Tässä kuitenkinkin vinkkilista avuksi ja tueksi helpottamaan ristiäisten suunnittelua.
Ristiäispäivästä sopiminen
Vauvan syntymän jälkeen saat postia seurakunnasta tai Digi- ja väestötietovirastosta (DVV). Ota yhteyttä oman alueesi seurakuntaan ja varaa aika ristiäisille. Voit myös olla yhteydessä suoraan tuttuun pappiin.
Vauvan nimi pitää ilmoittaa Digi- ja väestötietoviraston rekisteriin kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Usein ristiäiset pidetään ennen sitä, jolloin pappi vie kasteen jälkeen lapsen nimen ja kastetiedot kirkon ja viranomaisten rekisteriin. Kaste voidaan tehdä myös myöhemmin. Tässä tilanteessa vanhempien tulee itse ilmoittaa nimi Digi- ja väestötietovirastoon kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Lue lisää Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta.
Papin tapaamien
Ennen ristiäisiä pappi ottaa sinuun yhteyttä ja sopii tapaamisen. Voitte tavata kotona, seurakunnan tiloissa tai keskustella etänä esimerkiksi videopuhelun kautta. Tapaamisessa pappi kuulee perheenne kuulumisia ja käy kanssanne läpi kasteeseen ja juhlan järjestelyihin liittyviä asioita.
Ristiäisiin tarvitaan ainakin yksi kummi. Kummin täytyy olla konfirmoitu ja kuulua kirkkoon. Jos kummin löytäminen tuntuu vaikealta, pappi voi auttaa asiassa.
Vauvan nimi
Lapselle saa antaa nimilain mukaan enintään neljä etunimeä. Nimessä saa näkyä persoonallisuus ja luovuus, mutta sen tulee täyttää etunimelle asetetut edellytykset.
Nimiehdotuksiin voi tutustua esimerkiksi Nimipalvelusta, jossa on tietoa suosituista nimistä eri vuosina.
Vanhemmat saavat itse päättää, milloin he kertovat vauvan nimen.
Kastepuku
Vauvalle voi hankkia kastemekon. Monissa suvuissa kastemekko kulkee perintönä vauvalta toiselle. Kastemekon voi myös lainata veloituksetta seurakuntatoimistosta.
Kastemekko ei kuitenkaan ole ristiäisissä välttämättömyys. Vauvan voi pukea kasteelle yhtä hyvin myös omiin vaatteisiinsa.
Kastepöytä
Kastetilaisuutta varten tarvitaan pöytä, jolle asetetaan kastemalja. Kastevedeksi käy lämmin hanavesi, ja lapsen pään kuivaamista varten on hyvä varata pieni liina. Pöydälle asetetaan myös valkoinen kynttilä, josta kastekynttilä sytytetään juhlan aikana. Myös vihkiraamatun voi asettaa pöydälle.
Pappi tuo mukanaan kastekynttilän ja tarvittaessa myös Raamatun.
Kummit
Kastettavalla lapsella pitää olla vähintään yksi kirkkoon kuuluva, konfirmoitu kummi. Ylärajaa kummien määrällä ei ole. Kummina voi olla useammalle lapselle.
Hänen lisäkseen kummina voi olla myös jonkun toisen, lapsikasteen hyväksyvän kristillisen kirkon jäsen. Silloin pitää varautua osoittamaan tämä jäsenyys jollakin tavalla. Todentamisen tavasta voi jutella papin kanssa hyvissä ajoin etukäteen.
Kummi on lapselle tärkeä ystävä ja turvallinen aikuinen. Kummius rakentuu pienistä asioista: yhteisestä ajasta, muistamisesta ja luottamuksesta.
Kummeja voidaan kutsua yhdessä kummilapsensa kanssa ns. kummikirkkoihin. Kummeja kutsutaan myös siunaamaan kummilastaan tämän konfirmaatiojuhlaan.
Ristiäisjuhla
Ristiäiset järjestetään vauvan ehdoilla. Ei haittaa, jos vauva itkee tai tulee nälkä. Kastetilaisuus voidaan keskeyttää hetkeksi, jos vauva tarvitsee taukoa.
Ristiäiset alkavat virrellä tai jollain muulla musiikilla. Pappi aloittaa tilaisuuden siunauksella. Sen jälkeen saatetaan lukea psalmi, esimerkiksi psalmi 139. Siinä muistutetaan, että jokainen ihminen on Jumalan silmissä ainutlaatuinen ja arvokas. Myös vauva on suuri ihme.
Lapsen nimi mainitaan ensimmäisen kerran siinä yhteydessä kun pappi kysyy vanhemmilta, haluavatko he, että lapsi kastetaan kristilliseen uskoon. (Pappi voi myös vain todeta asian vanhempien kanssa sovitulla tavalla.) Vanhemmat kertovat tässä yhteydessä itse vauvan nimen tai pappi kertoo sen heidän puolestaan. Nimen sanominen tarkoittaa, että lapsi kutsutaan nimeltä seurakunnan jäseneksi.
Pappi kysyy vanhemmilta ja kummeilta, haluavatko he kasvattaa lasta kristillisessä uskossa. Tämän jälkeen pappi tekee ristinmerkin lapsen otsaan ja kaikki rukoilevat lapsen puolesta.
Rukouksen jälkeen pappi pitää puheen. Pappi ottaa siihen mukaan asioita, joista on keskustellut vanhempien kanssa ennen kastetta.
Varsinainen kaste tapahtuu kastemaljan äärellä. Siihen on laitettu vettä ennen tilaisuutta. Vauva voi olla sylissä kummilla, vanhemmalla tai muulla aikuisella. Pappi kaataa vettä vauvan päähän kolme kertaa ja sanoo: ”Minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”
Vauvan pää kuivataan pöydälle asetetulla liinalla. Kuivaamisen voi tehdä vanhempi, kummi, sisarus tai joku muu vanhempien valitsema henkilö.
Tämän jälkeen pappi, vanhemmat ja kummit siunaavat lapsen asettamalla kädet hänen päänsä päälle.
Kasteen jälkeen pappi sytyttää kastekynttilän pöydällä olevasta kynttilästä ja antaa sen hetkeksi toisen vanhemman käteen.
Lopuksi rukoillaan yhdessä. Tässä rukouksessa voivat olla mukana myös vanhempi, kummi, sisarus ja isovanhempi.
Tilaisuus päättyy Herran siunaukseen ja loppuvirteen/musiikkiin.
Juhlaan voi lisätä lauluja, soittoa tai runoja. Kukat ja muut koristeet tuovat juhlaan tunnelmaa, mutta ne eivät ole pakollisia.
Kastettavalle lapselle voi kirjoittaa elämänohjeita tai piirtää muistoja tilaisuuden aikana. Kastevedestä voi tehdä muiston kaatamalla sen johonkin tärkeään paikkaan, esimerkiksi pihapuun juurelle.
Kurikan kirkoissa on myös kastepuu (tai -taulu tai -enkeli), johon asetetaan lapsen nimi, jos vanhemmat haluavat.
Kastetaulu/kastepuu/kaste-enkeli
Kurikan kirkon eteisessä on kastetaulu, johon ripustetaan kastetun nimi sen jumalanpalveluksen jälkeen, missä kastetun puolesta on rukoiltu. Vanhemmat tai kummit voivat halutessaan hakea kirkon lukupulpetista kastetun nimellä varustetun lumpeenkukan kirkon kastetauluun.
Jurvan kirkossa on kastepuu, johon kastettu saa nimellä varustetun kastepisaran. Jumalanpalveluksen jälkeen vanhemmat tai läheiset saavat hakea sen kirkon lukupulpetista ja viedä kastepuuhun.
Jalasjärven kirkon kuoriosassa on kaste-enkeli. Jumalanpalveluksen esirukouksen yhteydessä vanhemmat tai läheiset saavat hakea kirkon kastepöydältä kastetun nimellä varustetun lampaan ja siirtää sen kaste-enkelin syliin.
Kastepuihin kerätään nimiä vuoden ajan. Sen jälkeen kasteperheet kutsutaan vauvakirkkoon ja kastetaulussa/-puussa/-enkelin huomassa ollut nimikoitu muistolahja annetaan kastetulle. Kurikassa, Jurvassa ja Jalasjärvellä vauvakirkko pidetään tammi -helmikuussa
Kaste kaikenikäisille
Kasteelle voit tulla minkä ikäisenä tahansa.
Alle 12-vuotias lapsi voidaan kastaa ja liittää kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa tai huoltajansa on kirkon jäsen. Kaste edellyttää huoltajien suostumusta. 12–14-vuotiaan lapsen kastamiseen tarvitaan huoltajien ja kastettavan kirjallinen suostumus.
Kirkkoon kuulumatonkin nuori voi osallistua rippikouluun yhdessä toisten nuorten kanssa. Jos hän haluaa rippikoulun jälkeen liittyä kirkon jäseneksi, hänet kastetaan ennen konfirmaatiota. 15 vuotta täyttänyt lapsi voi itse liittyä kirkon jäseneksi huoltajien kirjallisella suostumuksella.
Myös aikuisena voi tulla kastettavaksi. Ennen kuin aikuinen kastetaan, pappi käy hänen kanssaan läpi kirkon uskoon, oppiin ja perinteisiin liittyviä asioita. Tätä kutsutaan aikuisrippikouluksi. Kaikki seurakunnat järjestävät pyydettäessä aikuisrippikoulun joko yksityisesti tai ryhmässä.
