Sinä riität, sinä kelpaat, sinä et ole yksin
Olen saanut elää lapsuuteni ja nuoruuteni pienessä maalaispitäjässä Uuraisilla, metsien ja järvien keskellä. Mummoni oli tärkeä henkilö elämässäni kuolemaansa saakka. Hän asui naapurissa ja kuljin mielelläni hänen mukanaan oman kylän ompeluseuroissa, jumalanpalveluksissa ja kirkkokuorossa. Seurakunta tuli minulle rakkaaksi ja tärkeäksi jo lapsena.
Rippikouluikäisenä, huomasin, että elämä seurakuntalaisena ja kristittynä alkoi tuntua suorittamiselta. Jos en joku sunnuntai päässyt kirkkoon, tuntui, että olen huono ihminen, huono kristitty. Mitä muut ajattelee…
Melko nuorena, 17-vuotiaana, lähdin kanttoriksi pikkuiseen Rääkkylään, Pohjois-Karjalaan. Siellä jatkui samanlainen suorittaminen. Koin, että piti näyttää seurakuntalaisten silmiin ”mallikristityltä”. Sellainen jatkuvan paineen ja suorittamisen alla eläminen käy pidemmän päälle raskaaksi. Itseään ei pääse pakoon.
Eräs päivä askeleeni vei ystävän kutsumana Joensuun körttikodille. Se on opiskelijoille tarkoitettu asuntola, jossa järjestettiin säännöllisesti herännäisseuroja. Olin tullut kotiin. Seuroissa minun ei tarvinnut suorittaa mitään. Sai olla sellainen kuin on, eikä minulta odotettu mitään. Muistan ensimmäisistä seuroista siionin virren 67, jossa joka säkeistö loppuu sanoihin: ”Jeesus vaivaiset syntiset korjaa”. Tajusin, että saan olla vaivainen ja syntinen; Jeesus korjaa minutkin. Sen oivaltaminen oli hienoa ja vapauttavaa.
Tuosta illasta Joensuun körttikodilla on kulunut jo viisitoista vuotta. Sen jälkeen on tapahtunut paljon: olen löytänyt puolison, meillä on yhteinen koti Jalasjärvellä ja saamme toimia sijaisvanhempina. Meidät on otettu Jalasjärvellä hienosti vastaan, osaksi yhteisöä. Herännäisyydessä puhutaan joukkoon rakastamisesta. Sen olen saanut konkreettisesti kokea.
Meidän ei tarvitse suorittaa, eikä esittää toisille ihmisille eikä Jumalalle mitään. Jumala on luonut meidät jokaisen omaksi kuvakseen. Kelpaamme Hänelle sellaisina kuin olemme. Voimme tulla jumalanpalvelukseen ja seurakunnan tilaisuuksiin ilman mitään suorituspaineita.
Sinä riität, sinä kelpaat, sinä et ole yksin. Rukoilen, että jokainen voisi kokea tuon lauseen olevan totta omassa elämässään.
Samuli Niiles
Luottamushenkilö
