Rippikoulu

Rippikoulun voi käydä eri tavoilla. Sen voi käydä leirillä, päivisin tai iltaisin.

Tavallisin tapa on leiririppikoulu. Tarjolla on myös monenlaisia teemaleirejä: vaellus-, laskettelu-, purjehdus-, musiikki-, urheilu- ja ympäristöaiheisia ripareita.

Leiripäivinä tehdään erilaisia tehtäviä ja ollaan paljon yhdessä. Iltaisin on ohjelmaa, lauletaan, nauretaan ja syödään hyvin. Leirillä nuori saa itse osallistua, kokeilla ja miettiä asioita.

Rippikoulussa on mukana pappi ja muita seurakunnan työntekijöitä. Lisäksi mukana on isosia, eli nuoria, jotka auttavat ja opastavat. Heiltä oppii paljon, koska he ovat vain vähän nuorta vanhempia. Monilla leireillä on myös mukana vapaaehtoisia aikuisia.

Oman seurakunnan riparitarjonnan löydät seurakunnan verkkosivuilta. Myös kristilliset järjestöt järjestävät rippikouluja.

Useimmat suomalaiset nuoret käyvät rippikoulun sinä vuonna, kun he täyttävät 15 vuotta. Rippikoulun käy joka vuosi yli 70 % 15-vuotiaista. Rippikouluun osallistuminen on vapaaehtoista.

Jos nuori on aloittanut koulun jo 6-vuotiaana, hän voi haluta käydä rippikoulun samaan aikaan luokkakavereiden kanssa. Tällöin huoltajan täytyy ottaa yhteyttä oman seurakunnan kirkkoherraan. Kirkkoherra voi antaa luvan, että nuori saa mennä rippikouluun jo 14-vuotiaana. Toki rippikoulun voi käydä vuotta myöhemminkin.

Rippikouluun ovat kaikki tervetulleita. Jos nuorta ei ole kastettu, hänet voidaan kastaa rippikoulun aikana. Jos nuori on kastettu, mutta ei kuulu kirkkoon, hän voi halutessaan liittyä kirkon jäseneksi.

Rippikoulun päätteeksi tapahtuvaan konfirmaatioon voi osallistua vain kirkkoon kuuluva nuori.

Rippikouluun ilmoittaudutaan yleensä alkusyksystä rippikoulua edeltävänä vuonna. Voit kysyä lisää omasta seurakunnasta tai kirkon järjestöistä, jotka rippikouluja järjestävät.

Rippikoulun voi käydä myös aikuisena. Kaikki seurakunnat järjestävät pyydettäessä aikuisrippikoulun joko yksityisesti tai ryhmässä.

Rippikoulu päättyy konfirmaatioon. Konfirmaation jälkeen nuori saa:

• toimia kastettavan lapsen kummina
• asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, kun täyttää 18 vuotta
• voi mennä kirkossa naimisiin (tähän riittää myös pelkkä rippikoulu)
• osallistua itsenäisesti ehtoolliselle.

Kaikilla nuorilla on oikeus osallistua rippikouluun. Kirkko haluaa, että jokainen nuori saa hyvän ja turvallisen kokemuksen rippikoulusta – lähtötilanteesta tai tarpeista riippumatta.

Kaikki oppivat eri tavalla, ja se otetaan huomioon rippikoulussa. Vaikka leiririppikoulu on yleisin tapa, se ei sovi kaikille. Pienempi ryhmä voi joskus olla parempi vaihtoehto. Siellä voi olla helpompi oppia ja jutella toisten kanssa.

Esimerkiksi kehitysvammaisille nuorille järjestetään pienryhmä­ripareita, joissa käytetään selkokieltä tai kuvia apuna. Viittomakielisille nuorille järjestetään rippikoulu viittomakielellä. Joskus nuorelle sopii parhaiten yksityisopetus yhdessä papin kanssa, omaan tahtiin.

Jos haluat erilaista tai erityistä tukea rippikouluun, ota ajoissa yhteyttä oman seurakunnan rippikoulupappiin. Silloin ehditte yhdessä löytää parhaan tavan käydä rippikoulu.

Rippikoulussa tavoitellaan ennen kaikkea kristinuskon tärkeiden asioiden ymmärtämistä. Niiden ulkoa osaaminen ei tarkoita pakolla pänttäämistä. Ulkoa osaaminen voi olla esimerkiksi sitä, että osaa lausua uskontunnustuksen yhdessä muiden kanssa.

Ulkoa opeteltavat tekstit ovat osa sitä kokonaisuutta, jolla rippikoulu varustaa nuoria elämään kristittyinä maailmassa ja liittymään seurakunnan jumalanpalveluselämään.

Kaikille yhteisiä opeteltavia sisältöjä ovat:

• Uskontunnustus
• Isä meidän -rukous
• Herran siunaus (4 Moos. 6:24–26)
• Kymmenen käskyä (2 Moos.20:2-17; 5:6–21)

Rippikoulussa tutustutaan Raamattuun ja Virsikirjaan. Isä meidän -rukouksen ja kymmenen käskyn lisäksi yhteiseen keskusteluun voivat nousta erityisesti esimerkiksi seuraavat kristinuskon ydinkohdat Raamatusta:

• Rakkauden kaksoiskäsky (Matt. 22:37–40)
• Kastekäsky (Matt. 28: 18–20)
• Pienoisevankeliumi (Joh. 3:16): “Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”

Rippikoulussa luetaan Raamattua, rukoillaan ja osallistutaan jumalanpalvelukseen. Rukous- ja hartaushetket kuuluvat luontevasti rippikoulun päiviin.

Tärkeää on, että hengellisyys rippikoulussa on turvallista ja monipuolista. Tarkoituksena on, että nuori voi löytää oman tapansa rukoilla ja osallistua jumalanpalvelukseen – myös rippikoulun jälkeen. Rukous ja usko voivat olla osa jokapäiväistä elämää.

Yhteisesti lausuttavat uskontunnustus, Isä meidän -rukous ja Herran siunaus yhdistävät nuoren kirkon yhteiseen jumalanpalveluselämään.

Nuoret osallistuvat itse rippikoulun hartauksien suunnitteluun ja toteutukseen. Yhdessä tekemällä nuori voi huomata, miten merkityksellisiä hiljaiset ja rauhalliset hetket voivat olla.

Rippikoulussa hartaushetket liittyvät myös elämän isoihin kysymyksiin, joita rippikoulussa pohditaan muutenkin.

Musiikki on tärkeä osa rippikoulua. Se kuuluu jumalanpalvelukseen, mutta myös muihin hetkiin leirillä. Laulamalla tai soittamalla nuori voi tuntea Jumalan läheisyyttä, jakaa tunteitaan ja olla osa yhteisöä.

Rippikoulun turvallisuusohjeet löytyvät evl.fi/plus -sivustolta.

Kaverikoodi on tapa varmistaa, että rippikoululaiset pääsevät samalle leirille. Koodi liittää ilmoittautumisjärjestelmässä enintään kolme henkilöä samaan ryhmään.

Koodin saa siten, että ensin toinen rippikoululainen ilmoittautuu lomakkeella tavalliseen tapaan ja saa lomakkeelta aivan ilmoittautumisen lopuksi kaverikoodin, joka on jono kirjaimia ja/tai numeroita. Tämän koodin hän voi antaa enintään kahdelle kaverille, joiden kanssa haluaa samalle leirille.

Kaverikoodin saavien tulee aloittaa oma ilmoittautumisensa valitsemalla ”käytän kaverikoodia” ja syöttämällä saamansa koodi lomakkeelle. Jos koodia ei käytetä, se raukeaa automaattisesti. Koodin syöttämisen jälkeen ryhmävalinnat kopioituvat samaksi kuin ensimmäisellä ilmoittautujalla ja enää tarvitsee täyttää yhteystiedot. Tämän takia on suositeltavaa, että katsotte kaverikoodia käyttävissä perheissä ryhmävalinnat yhdessä läpi niin, että kaikki valitut ryhmät sopivat varmasti molemmille perheille.

Huomioi, että kaverikoodia käyttävän ei voi perustella leirivalintaa ajankohdalla, koska leirivalinnat perustuvat ensimmäisen ilmoittautujan tekemiin valintoihin. Jos kaverit antavat ilmoittautuessaan keskenään ristiriitaisia tietoja, lopullinen leirivalinta tehdään seurakunnan harkinnan perusteella.

Kyllä saa. Päätöksen rippikoulumaksusta vapautuksesta tekee oman asuinalueesi seurakunnan diakoniatyöntekijä perheen taloustietojen perusteella. Yhteydenottoa ei kannata jännittää, sillä samalla kuulet, millaista muuta apua perheenne voi saada seurakunnalta.

Leirivalinnat ilmoitetaan viimeistään lokakuun lopussa siihen sähköpostiosoitteeseen, jonka ilmoittautumisessa annoit. (Huom! Tarkista myös roskapostikansio.)

Rippikoulun ennakkotapaamisista kerrotaan myöhemmin sähköpostitse, ja tiedot päivitetään myös seurakunnan kotisivuille.

Rippikoulumerkkejä kerätään yhteensä 9. Näihin kuuluu:

1) Neljä itsenäistä merkintää

• Joulunajan tapahtuma
• Pääsiäisenajan tapahtuma
• Yksi vapaa‑valintainen itsenäinen tilaisuus
• Musiikkitilaisuus aikuisen kanssa (huoltaja, kummi, isovanhempi tms.)

Musiikkitilaisuuksien vaihtoehdot

Nuoren Seurakunnan Veisukirja ‑tilaisuudet

• Jurvan kirkko ma 27.10. klo 18
• Jalasjärven kirkko su 16.11. klo 18
  (Punakantista veisukirjaa on käytetty rippikouluissa vuodesta 1970; vuoden 2025 kirja on sen 12. laitos. Kirjassa on edelleen tuttuja lauluja useiden vuosikymmenten ajalta.)

Iltapalamessu goes Pop

• Kurikan kirkko su 1.2.2026 klo 18

2) Neljä oman ryhmän yhteistä kokoontumista

Ryhmänohjaaja pitää näistä merkinnät.

3) Kaikkien ryhmien yhteinen päivä

• Sunnuntaina 8.2. tai 15.2. klo 13–16
• Paikka: Kurikan seurakuntakeskus

Korttiin merkitään vain itsenäiset merkinnät. Yhteiset tapaamiset kirjataan ryhmäohjaajan toimesta.

Itsenäisten merkkien pelisäännöt

• Merkintä haetaan omalla ajalla. Kouluun liittyvät tilaisuudet eivät ole merkintäkelpoisia.
• Tilaisuuden tulee olla hengellinen ja kestoltaan normaali
  (noin 30–60 min). Esimerkiksi 5 minuutin hartaus ei oikeuta merkintään.
• Tilaisuuden sijainti ei yksin riitä. Seurakunnan tiloissa järjestetty konsertti ei automaattisesti ole seurakunnan tilaisuus.
• Vapaaehtoisen merkinnän voi suorittaa myös tekemällä talkootyötä
  esimerkiksi diakonian kanssa tai joulupolulla.
• Kauneimmista Joululauluista saa merkinnän.
• Merkkiä hakevat saapuvat kirkon etuosaan. Rippikoulukortti jätetään ennen tilaisuuden alkua etuosassa olevaan koriin. Kirkkoon tullaan ajoissa ja ollaan paikalla koko tilaisuuden ajan.